Margarita Kantor & Sanna Erelä
Viimeisten vuosien aikana sapattikouluseminaarimme ovat tavoittaneet arviolta kuutisensataa lapsi- ja nuorisotyön vapaaehtoista 120 messiaanisesta seurakunnasta. Iloitsemme suuresti siitä, että niin moni haluaa osallistua kursseillemme! Seminaarit pidetään perjantaisin, joka on useimmille täällä vapaapäivä lauantain ohella. Silti koskaan kaikki halukkaat eivät pääse mukaan. Tämä toimi meille kimmokkeena nykyaikaisen oppimisvälineen, verkkokurssin, kehittämiseen. Keväällä ja kesällä teimme valmisteluja yhdessä paikallisen kumppanimme Medallionin kanssa. Valitsimme keskeiset aiheet, mietimme käsikirjoitusta sekä etsimme opettajia ja muita ammattilaisia videoiden kuvauksia varten.
Caspari-keskuksen projektikoordinaattori Margarita vastaa muutamaan kysymykseen:
Mikä on kurssin tilanne tällä hetkellä?
Kurssi käynnistyi sovitusti marraskuun ensimmäisenä päivänä, mikä oli mielestämme melkoinen saavutus! Kokonaan uuden ohjelman luominen tyhjästä vie aina paljon enemmän aikaa kuin etukäteen osaisi kuvitella. Tällaiseen projektiin tarvitaan niin monen ihmisen panos, ja vielä astetta työläämpää se on Israelissa, missä monet eivät pidä kiinni sopimuksista. Mutta nyt joka tapauksessa 36 hengen kurssi pyörii.
Voitko kertoa jotakin kurssin rakenteesta ja sisällöstä?
Kurssi koostuu 20 keskeisestä aihepiiristä, jotka liittyvät lasten kasvattamiseen kotona ja seurakunnassa. Kutakin teemaa käsitellään kuukauden ajan. Kuukauden alussa opiskelijat saavat linkin kolmeen opetusvideoon. Kolmannessa videossa annetaan kotitehtävä. Kuun lopussa opiskelijat kokoontuvat verkkoseminaariin keskustelemaan opettajan kanssa tehtävistä.
Ensimmäinen yhteinen kokoontuminen sujui hyvin sekä teknisesti että sisällön puolesta. Vuorovaikutus oli vilkasta ja avointa.
Millaisia haasteita olet kohdannut? Miten kuvaukset sujuivat? Oletko oppinut itse jotakin uutta?
Nautin haasteista! Ne pakottavat kasvuun, ja ilman niitä työ muuttuu tylsäksi. Kun aloitimme, emme osanneet kuvitella, kuinka paljon aikaa ja varoja kuluisi. Olimme myös täysin kokemattomia verkko-opintojen kehittämisessä. Olemme oppineet matkan varrella valtavasti, ja uskon että tämä kaikki on satsausta tulevaisuuteen. Itse olen oppinut joitakin yllättäviäkin asioita, kuten vaikkapa kuvauksia varten tehtävää maskeerausta.
Messiaaninen yhteisö Israelissa on pieni. Joukossamme on erinomaisia sapattikoulunopettajia, mutta huomattavasti haasteellisemmaksi osoittautui löytää taitavia opettajia, joilla olisi yksi tai useampi korkeakoulututkinto. Ja luonnollisesti tarvittiin studio ja tekniikan ammattilaisia. Loppujen lopuksi kaikki kuitenkin järjestyi.
Erään kerran jännitimme ennen kuvauksia yhden opettajan puolesta, joka ei lue hepreaa kovin tottuneesti. Rukoilimme, että Jumala auttaisi häntä selviämään videoinnista, jossa yhteen katkelmaan ei ehditä käyttää paljon aikaa. Yllättäen tämä henkilö osoittautui yhdeksi parhaimmista: hän luki huolellisesti ja sujuvasti, eikä monia ottoja tarvittu. Tälläkin tavoin voi toteutua sana: ”Ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi.”
Minun ajatuksissani kuvauspäivät yhdistyvät huvittavalla tavalla tummaan suklaaseen. Saatoimme viettää jopa 12 tuntia yhteen menoon studiossa, ja vain tumma suklaa, jota kaikki tiimiläiset rakastivat, piti meidät käynnissä.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Nyt aloittaneen ryhmän rinnalla käynnistyy vuonna 2020 uusi ryhmä. Tähän asti olemme toimineet sähköpostin välityksellä, mutta seuraavaksi haluaisimme kehittää kurssia varten oman nettisivun, jossa jokaisella opiskelijalla olisi oma henkilökohtainen tila. Se lisäisi opiskelijoiden itsenäisyyttä, tarjoaisi mahdollisuuden vuorovaikutukseen opettajan ja kunkin opiskelijan välillä, ja vapauttaisi minut välittäjän roolista.
Rukoilethan Margaritan ja kaikkien kurssilaisten puolesta!