Terho Kanervikkoaho & Sanna Erelä, projektikoordinaattorit
Rabbi ja pappi kohtaavat
Kevätkauden aikana Caspari-keskuksen kansainvälisessä luentotoiminnassa oli kaksi mielenkiintoista tapahtumaa. Huhtikuussa pastori David R. Parsons Jerusalemin kristillisestä suurlähetystöstä (ICEJ) kohtasi ystävällismielisessä debatissa ultraortodoksirabbi Emanuel Gentilcoren. Luennon aiheena oli Erimielisyyksistä ymmärtämiseen – Messiaan rooli juutalaisuudessa ja kristinuskossa.
Tilaisuuden yleisö oli poikkeuksellisen kirjava: paikalla olivat Caspari-keskuksen kansainvälisen kumppanikokouksen osallistujat, ja lisäksi joukko uskonnollisia juutalaisia oli tullut mukaan rabbi Gentilcoren vanavedessä. Illan aikana keskusteltiin monista kiistanalaisista kysymyksistä molemminpuolisen kunnioituksen vallitessa.
David R. Parsons aloitti selittämällä, miksi uskomme, että Jeesus on Messias. Hän toi esiin useita samankaltaisuuksia Mooseksen ja Jeesuksen elämässä. Molemmat oma kansa hylkäsi – asia, jota on valitettavasti historian kuluessa käytetty juutalaisia vastaan.
– Mooses oli vapauttaja kuten Jeesuskin. Molemmat valmistautuivat palvelutyöhönsä erämaassa. Mooses oli monessa suhteessa Messiaan typos eli esikuva, mutta Jeesus oli se, joka toi ulottuvillemme sovituksen uhrikuolemansa kautta, Parsons kiteytti kristillistä Messias-käsitystä.
Rabbi Emanuel Gentilcore muistutti yleisöä kipeästä tosiasiasta, että keskiajalla kirkko pakotti juutalaisia väittelyihin kristittyjen oppineiden kanssa.
– Tähänkin tilaisuuteen, jossa nyt olemme, meillä valitettavasti liittyy ikäviä mielikuvia, hän selitti.
– Uusi testamentti on meille juutalaisille vääräoppinen kirja. Sen tutkiminen voi pahimmillaan johtaa siihen, että ihminen menettää paikkansa tulevassa maailmassa. Opetustarkoituksessa on kuitenkin hyväksyttävää, että rabbi perehtyy Uuteen testamenttiin ja osallistuu keskusteluun siitä, Gentilcore selvensi.
Rabbiinisen perinteen mukaan Tooralla on 70 kasvot; on olemassa 70 tapaa lähestyä ja ymmärtää sen tekstejä.
– Suullista Tooraa tarvitaan, jotta voidaan löytää kirjoitetun tekstin eri merkitykset, selitti Gentilcore. David R. Parsons vastasi tähän muistuttamalla mitä Toora itse sanoo itsestään: sana on yksinkertaista ja ymmärrettävää ihan tavalliselle ihmiselle.
– Samaan aikaan me kristityt uskomme, että jotkut asiat Toorassa voivat olla kätkössä kaikkein viisaimmiltakin. Ne avautuvat vain Jeesuksen kautta, Parsons lisäsi.
Rabbiinisessa traditiossa kirjoitetusta Toorasta löytyvät periaatteet, joita pitää selittää ja soveltaa kuhunkin aikaan sopivaksi. Prosessin perussääntö on, että uudempi tulkinta ei voi koskaan olla ristiriidassa vanhemman kanssa.
– Monet kristityt eivät huomaa, että Jeesus itse asiassa hyväksyi fariseusten arvovallan opettajina eli suullisen Tooran välittäjinä – siitä puhuu esim. Matt. 23:2-3. Yleisöään haastaen Gentilcore jatkoi vielä:
– Kristityt ja messiaaniset juutalaiset jättävät enimmäkseen tämän huomiotta ja katsovat Vanhaa testamenttia aina saman Jeesus-linssin läpi.
Emanuel Gentilcoren mukaan rabbiinisesta perinteestä voi löytää kaksi ajatusta Messiaasta. Toinen on nöyrä palvelija, Ben Josef eli Joosefin poika, ja toinen on voittoisa kuningas Ben David eli Daavidin poika. Ne eivät kuitenkaan voi liittyä samaan henkilöön, vaan Messias tulee jommassakummassa hahmossa.
– Se, millaisen Messiaan saamme, riippuu siitä, kuinka me juutalaiset kansana palvelemme Herraa, rabbi kertoi ja hämmästytti kristittyä yleisöään vielä lisää:
– Jos noudatamme Jumalan käskyjä, saamme ottaa vastaan kuninkaan. Jos kansamme maallistuu ja tekee syntiä, nöyrä Messias tulee!
Tunnelma luennolla oli innostunut ja positiivinen. Monia tärkeitä kysymyksiä ja täysin vastakkaisia näkemyksiä käsiteltiin kunnioittavassa ja rehellisessä hengessä.
Kuinka Raamattu syntyi?
Vaikka Raamattu on Jumalan sanaa, se ei pudonnut taivaasta valmiina kirjana. Toukokuussa järjestimme puolen päivän pituisen seminaarin, johon kutsuimme opettajaksi Susan
L. Schmidtin, ja tutustuimme hänen johdollaan Vanhan testamentin pitkään ja mutkikkaaseen syntyhistoriaan. Hän esitteli ensin heprean kirjoituksen kehitystä, ja lounastauon jälkeen hän kertoi väitöstutkimuksestaan yhden Vanhan testamentin merkittävimmän käsikirjoituksen, Leningrad Codexin, parissa. Seminaaripäivässä oli sekä ulkomaalaisia että paikallisia osallistujia.
Tutkimusretki jatkuu vielä syyskuun 13. päivä, jolloin Michael Langlois Strassbourgin yliopistosta tulee luennoimaan Uuden testamentin kreikankielisistä teksteistä. Jos olet Israelissa, tervetuloa mukaan!
Molemmat kevään luennot ovat kuunneltavissa nettisivullamme www.caspari.com.